Energia on kaiken A ja O

Koira ja kissa syövät ravintoa tyydyttääkseen energiantarpeensa. Niillä ei siis luontaisesti ole esimerkiksi tarvetta tyydyttää proteiinin saantia, vaan ainoastaan tarve energiansaannin tyydyttämiseen. Tästä syystä kaikki koirille ja kissoille tarkoitetut ruoat suunnitellaan niin, että energiatarpeen täyttäminen tarjoaa samalla riittävät määrät myös kaikkia muita ravintoaineita. Valmiit täysrehut ovatkin helppo tapa ruokkia lemmikkiä.

Energia käsitteenä ei ole aivan niin yksinkertainen kuin voisi kuvitella. Olet ehkä saattanut törmätä lemmikinruokia tutkiessasi käsitteisiin kcal ja MJ. No mitäs ne ovat? MJ on SI-järjestelmän mukainen lyhenne työn ja energian yksiköstä megajoule ja kcal taas lyhenne vanhasta energian yksiköstä kilokalorista. Termi kcal suomennetaan usein varsinkin puhekielessä kaloriksi, mutta se on virheellinen ilmaisutapa. Yksi kcal on itse asiassa 1000 cal eli tuhat kaloria. Vastaavasti yksi megajoule on 1000 joulea. Megajoule ja kilokalori ovat siis perusyksikköjensä kerrannaisia.

Energian käsitteet

Ruoan energiasta puhuttaessa se voidaan jakaa käsitteenä neljään alakäsitteeseen. Jos puhutaan vain "energiasta" sellaisenaan määrittelemättä sen alakäsitettä, ei se kerro esimerkiksi sitä, mikä osuus tästä energiasta on eläimelle hyväksikäytettävissä vaikkapa kasvuun. Kun puheeseen otetaan mukaan energian alakäsitteet, kertoo se jo kuulijallekin, millaisesta energiasta nyt on puhe.

Ruoan sisältämä energia voidaan jakaa neljään alakäsitteeseen; bruttoenergia, sulava energia, muuntokelpoinen energia ja nettoenergia. Bruttoenergia on käytännössä kaikki se energia, jota ruoka sisältää raaka-aineidensa takia. Kuitenkaan kaikki tästä energiasta ei ole suoraan eläimelle käyttökelpoista. Bruttoenergiasta osa menee hukkaan ulosteen mukana.

Energian alakäsitteet.

Kun bruttoenergiasta vähennetään ulosteen sisältämä energia, saadaan selville ruoan sulava energia. Sulava energia kuvaa sitä energiamäärää ruoassa, mikä sulaa eläimen elimistössä. Tästäkin energiasta osa menee hukkaan virtsan ja suolistokaasujen mukana eikä eläin pysty kokonaan hyödyntämään sulavaa energiaa. Seuraava askel on muuntokelpoinen energia, joka kuvaa jo aika hyvin sitä, mikä osuus ruoan kokonaisenergiasisällöstä on eläimen käytettävissä. Todellisuudessa osa muuntokelpoisestakin energiasta menee hukkaan eläimen lämmönsäätelyyn. Nettoenergia kuvaa sitä energiamäärää ruoan kokonaisenergiasta, mikä on eläimellä käytettävissä esimerkiksi kudosten kasvuun tai liikkumiseen.

Nettoenergian määrittäminen on kuitenkin suhteellisen haastavaa, koska eläimen lämmöntuotantoon kuluvaa energiamäärää on vaikea määrittää tarkasti ja siihen vaikuttaa useita eri tekijöitä. Tästä syystä lemmikin ruokien energiasisältö ilmoitetaan yleensä muuntokelpoisena energiana (lyhenne ME).